Tykkihuoneen takainen huone sisälsi sotilasfiguureja. Näytillä oli 5000 figuuria museon 140 000 figuurin kokoelmasta.
Vanhimmat paperiset/pahviset sotilasfiguurit ovat 1700-luvun alusta. Paperia käytettiin tavallisesti lapsille suunnatuissa figuureissa ja pahvia aikuisille. Ne piirrettiin tai painettiin, maalattiin guassiväreillä ja kiinnitettiin puiselle alustalle. Paperi/pahvifiguurien valmistus jatkui 1800-luvun ajan.
Litteitä, muottivalettuja tinafiguureja alettiin valmistaa seitsenvuotisen sodan aikana (1756-1763) Bavariassa. Nämä 5-12 cm korkeat, suuripiirteisesti maalatut sotilasfiguurit oli alkuun tarkoitettu lasten leikkeihin. Marssivia sotilaita voitiin asettaa metrienkin mittaisiin paraateihin.
Varsinainen muutos tapahtui 1800-luvun lopulla. Valmistusmateriaali vaihtui tinasta lyijyyn, joka oli halvempaa, kestävämpää ja paremmin muovailtavissa. Lyijystä tehtiin erityisesti kolmiulotteisia figuureja (ransk. ronde-bosse). Kokoelman varhaisimmat kolmiulotteiset figuurit ovat kuitenkin puisia ja 1700-luvulta.
Myös sotilasfiguurien funktio muuttui, kun keräilijät kiinnostuivat niistä. Figuurit maalattiin nyt tarkasti öljyvärein, ja sotilaiden univormuista pyrittiin tekemään mahdollisimman autenttisia.
Sotilasfiguurien suosio kasvoi Ranskassa Preussille 1870 hävityn sodan synnyttämän revanssihengen myötä. Sotilasfiguurit olivat suosittuja myös Saksassa, jossa valmistus päättyi kuitenkin vuonna 1919 Versaillesin rauhan pakottamana.
1900-luvulla kiinnostus figuureja kohtaan alkoi laskea ja muuttaa muotoaan, kun keräilijät kiinnostuivat entistä taiteellisimmista ja taidokkaammin valmistetuista figuureista.
