Musée de l’Armée ja sotilasfiguurit

Musée de l’Armée on Pariisissa sijaitseva sotahistoriallinen museo, josta löysin yllättäen pienoiskokoisilla tykeillä täytetyn huoneen. Tälläiset taidonnäytteet olivat suosittuja taideteoksia menneinä vuosisatoina. Vanhimmat museon minitykeistä ovat 1500-luvulta. Suuri osa niistä on vieläpä toimintakuntoisia.

Tykkihuoneen takainen huone sisälsi sotilasfiguureja. Näytillä oli 5000 figuuria museon 140 000 figuurin kokoelmasta.

Vanhimmat paperiset/pahviset sotilasfiguurit ovat 1700-luvun alusta. Paperia käytettiin tavallisesti lapsille suunnatuissa figuureissa ja pahvia aikuisille. Ne piirrettiin tai painettiin, maalattiin guassiväreillä ja kiinnitettiin puiselle alustalle. Paperi/pahvifiguurien valmistus jatkui 1800-luvun ajan.

Litteitä, muottivalettuja tinafiguureja alettiin valmistaa seitsenvuotisen sodan aikana (1756-1763) Bavariassa. Nämä 5-12 cm korkeat, suuripiirteisesti maalatut sotilasfiguurit oli alkuun tarkoitettu lasten leikkeihin. Marssivia sotilaita voitiin asettaa metrienkin mittaisiin paraateihin.

Varsinainen muutos tapahtui 1800-luvun lopulla. Valmistusmateriaali vaihtui tinasta lyijyyn, joka oli halvempaa, kestävämpää ja paremmin muovailtavissa. Lyijystä tehtiin erityisesti kolmiulotteisia figuureja (ransk. ronde-bosse). Kokoelman varhaisimmat kolmiulotteiset figuurit ovat kuitenkin puisia ja 1700-luvulta.

Myös sotilasfiguurien funktio muuttui, kun keräilijät kiinnostuivat niistä. Figuurit maalattiin nyt tarkasti öljyvärein, ja sotilaiden univormuista pyrittiin tekemään mahdollisimman autenttisia.

Sotilasfiguurien suosio kasvoi Ranskassa Preussille 1870 hävityn sodan synnyttämän revanssihengen myötä. Sotilasfiguurit olivat suosittuja myös Saksassa, jossa valmistus päättyi kuitenkin vuonna 1919 Versaillesin rauhan pakottamana.

1900-luvulla kiinnostus figuureja kohtaan alkoi laskea ja muuttaa muotoaan, kun keräilijät kiinnostuivat entistä taiteellisimmista ja taidokkaammin valmistetuista figuureista.

Viikinkikilvistä

Viikinkiaikaisia kilvistä on säilynyt suhteellisen paljon viitteitä nykypäivään. Kilvet olivat muodoltaan melkein aina pyöreitä ja halkaisijaltaan tavalisesti 80-95 cm. Viikinkiajan lopulla myös kyyneleen muotoiset kilvet yleistyivät. Kilpien keskellä oli aukko kahvalle ja metalliselle kupuralle. Joidenkin löytöjen perusteella kilvet voitiin liimata seitsemästä tai kahdeksasta rinnakkaisesta laudasta (mänty ja kuusi olivat suosituimpia), joiden päälle liimattiin nahka. Kilven reuna saatettiin suojata erillisellä, paikalleen ommellulla nahkasuojalla.

Kilpien maalaamisesta on jonkin verran todisteita. Gokstadin laivahautauksesta on lyödetty yksivärisiä, mustia ja keltaisia kilpiä. Tanskan Grimstrupista löytynyt kilvenpala oli taustaltaan tummansininen. Siihen oli maalattu koristekuvio vihreällä, punaisella ja valkoisella. Joissakin muissa tanskalaislöydöissä on ollut jäänteitä punaisesta maalista. Mansaarelta löytyneet kilvenjäänteet, nahanpalat oli maalattu valkoiseksi ja koristeltu yhdensuuntaisilla mustilla viivoilla ja punaisten pisteiden riveillä. Osebergin laivahautauksen tekstiileissä on kuvattu yksivärisiä ja apilamaisella kuviolla koristeltuja kilpiä. Bayeux’n seinävaatteessa on kyyneleen muotoisia ja pyöreitä kilpiä. Kirjallisista lähteistä ainakin Beowulf-runo mainitsee värjätyt kilvet.

Figujen kilpiä maalatessa voi käyttää mielikuvitusta. Ispiraationa voi käyttää yllä mainittujen esimerkkien lisäksi muita historiallisia kilpiä - vaikka eri aikakaudelta, minkä lisäksi netti on täynnä muiden harrastajien maalaamia, ispiroivia kilpiä. Kirjoista erityisesti Ospreyn julkaisut ovat täynnä laadukkaita kuvituksia, joita sopii matkia.

Ajattelin maalaata kilvistä yksilöllisiä, vaikka se viekin aikaa. Yksinkertaiset puolikkaisiin, neljäsosiin, sektoreihin ja spiraaleihin perustuvat kuviot ovat helposti maalattavissa ja tulevat olemaan enemmistönä. Hain inspiraatiota myös symboleista ja kuvioista, joita on huomasin muissa viikinkiaikaisissa esinelöydöissä tai kuvamateriaalissa. Erilaisilla väriyhdistelmillä muunnoksia on lukemattomia. 

Suttasin ideoita myös paperille.